Olen aina ollut huono leipomaan pullaa. Väkerrykseni ovat muistuttaneet kovasti pesäpalloja. Pitsapohjankin saan nousemaan, hiiva-sellaisen. Mutta en pullataikinaa. Joten en ole oikein keksinyt mitä teen väärin. Kunnes lauantaina sain idean kokeilla pullan leivontaa jälleen kerran, kun Aviomies 1.2 oli metsätöissä.

Pullat nousivat, ne olivat kauniita ja maistuivat hyvältä.

Hyvin hyvin hämmentävää. En keksi selitykseksi muuta kuin että raskaushormonit (ne ovat syypäänä melkein mihin tahansa) ovat kehittäneet minusta myös pullaleipurin :D