Jepulis, oli mennyt SNY-lähetys perille. Terveiset Katrille, oli hauskaa keksiä lähetettävää. Viimeisimmät langat olivat suorastaan sellaiset, että jouduin itsekin jättämään niille varsin haikeat heiheit (sen verran olivat mielestäni herkulliset :). Hassusti sattui tämä minun neuleystäväni, sillä ihka eka ystäväni on myös nimeltään Katri. Ja meillä ei ole ollut kissoja, mutta meillä oli afrikkalainen kääpiösiili, jonka nimi on Eppu Pieni (SNY-Katrilla on kissat Eppu ja Pieni). Meidän Eppu asustelee nykyisellään Oulussa, koskapa kehitin mojovan afrikkalainenkääpiösiiliallergian viime keväänä.
Ja tässä vihdoinkin muutama kuva. Pakottauduin siis ostamaan potkupuvun, sillä en todellakaan ole vielä uskaltanut hankkia vauvalle yhtään mitään (paitti pinnasängyn). Kummallisen taikauskoiseksi tai miksilie muutuin heti raskauduttuani. Keskenmenot kun ovat niin yleisiä. Tosin eihän tässä vieläkään mikään kiire ole, mutta ostinpa yhden potkiksen, jotta pääsisin noista turhista negatiivisista ajatuksista. Sohvakamujen piä, Ernesti, joutui koekaniiniksi ja pääsi sovittamaan potkista. Ja väristä ei sitten voi päätellä muuta kuin että kaupassa oli vain vaaleanpunaisia ja -sinisiä vaatteita. Mieluummin tuo sininen.
Kommentit