Sain juuri viimeisen joululahjan valmiiksi. Eihän se myöhästynyt kuin "ihan vähän". Nappilista pikkuisen kiskoo, kun tein sen tarkoituksella pikkasen jämäkäksi ettei heti pääse venymään. Ja hihatkin on aika pitkät jne. Mutta Puolisko vaikuttaa tyytyväiseltä. Ja se riittää nyt tälle neulojalle. Perfektionismia on hyvä aina välillä hiukan pistää ruotuun.
Samalla mallilla neuloutui siis myös pipo.
Luottamukseni kanssaneulojiin on suuri! Uudessa Novitassa on nimittäin kysely kansilehden paperilaadusta. Että josko olisi lukijoiden puolesta ok vaihtaa nykyinen kiiltäväpintainen paperilaatu ympäristöystävällisempään. Luulenpa, että ihminen, joka pitää villasta ja neulomisesta, ei yksinkertaisesti voi vaatia lehteä säilyttämään sitä kiiltäväpintaista paperia. Jotenkin tuntuu ristiriitaiselta. Villalankaihmisellä (yhtään väheksymättä keinokuitulankaihmisiä, joiden ympäristöystävällisempään paperivalintaan myös uskon vakaasti) täytyy olla sellainen lämmin ja ymmärtävä puoli. Se tulee ikäänkuin villan kylkiäisenä. Ei voi sellainen ihminen haluta kiiltäväpintaista kansilehteä. Sitäpaitsi, nykyisellään lehti myös haisee pahalta (no ihan tosi! haistakaa vaikka). Tai ehkä ne on taas ne raskaushormonit...
Tää seuraava kuva on Skotlannissa majailevalle ystävälle.
Kommentit