Jurppi. Pahasti.
Yöllä. Suututti paitsi se, että taas piti valvoa keskellä yötä se
perinteiset pari tuntia (alkaa olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus),
niin myös se, miten luonnoton kauneuskäsitys joillakin ihmisillä on.
Siis koskien naisia. Tässäpä puolikuvitteellinen keskustelu:
-"Sulle voisi sopia hyvin semmonen vahvakin meikki"
-"Ja ajattelit sanoa tuon mulle SYYSTÄ ETTÄ? Arvaa kiinnostaako käyttää
aikaa ja rahaa siihen, että näyttäisin täysin luonnottomalta? Oonko
minä tullu sulle sanomaan, miten miellyttäisit mun silmää enemmän? No
en, kun TYÖKAVERIN ei kai ole tarkoitus olla mikään silmänilo! Perk..e!
Oon täällä töissä enkä näytillä!".
Moisen kommentin sain ihan oikeasti kerran, jo aikaa sitten. Taisin
vastata jotain vähemmän kärkevää... Samanmoista kommenttia olen myös
kuullut hiuksistani. Silloin kun ne olivat vielä lyhyet. Että voisin
kuulemma kasvattaa pitkät hiukset. Niinkuinettämiksi? Pitäisikö minun
siis käyttää samanmoista röyhkeyttä tyyliin "voisitko ajaa nuo
onnettomat partakarvasi, kun ne näyttävät aivan naurettavilta?"
Oikeasti suututti yöllä. Vieläkin vähän. Tai aika paljon. On ne jotkut
niin turkasen tyhmiä!!! Ja tän (ainakin läntisen) maailman
kauneusihanne ihan sairas. Tuli niin suuri halu leikkauttaa taas
hiukset lyhyttäkin lyhyemmäksi! Tosin siihen vaikutti suuresti myös
aamuinen kuontalo, joka uhmasi painovoimaa ihan käsittämättömällä
tavalla. Jos minua huomenna vielä jurppii aihe, niin tuun kyllä töihin
Reinot ja muuminnahkahousut jalassa. Ja mahdollisesti Aviomies 1.2:n
villapuserossa.
tiistai, 19. joulukuu 2006
Kommentit