Tilpehööriä

SNY yllätti jälleen iloisesti ja piristi päivää oikein kunnolla. Kiitos, kiitos ja kiitos! En malttanut sisälle asti kävellä, kun piti jo kuori saada auki. Matkaa postilaatikolta ovelle kun on ehkä parikymmentä metriä. On muuten eka kerta kun SNY-paketti kilisee. Yleensä ne meinaavat olla pehmeitä. Vaan eipä tällä kertaa.

Heti kun sain kuoren nurkan pikkuisen auki, ulos marssi kilpikonnanappijengi.

Seuraavaksi paikalle ryntäsivät Sakari ja possu tutkiskelemaan näitä:

Knitter's marking pins. Mitä lie ovat suomeksi. Merkkausneuloja? Pääsivät pehmojen akupunktioneuloiksi, kun possun selkä on kuulemma kipeä.

Nyt kirmaa tervehtynyt porsas pistin olohuonetta ja neulat (jotka eivät kylläkään ole teräviä) pääsevät hyötykäyttöön Tytyn villatakin tekeleeseen. Taidan käyttää noita ihan nuppineulojen tilalla, sillä varsinkin paksummissa neuleissa nuppineulat hukkuvat silmukoiden sekaan ja sitten saumojen ompelun jälkeen saa tunnustella josko neuleesta vielä löytyy neuloja. Nää tuli kyllä niin tarpeeseen! Jo loppui verikokeiden ottaminen sormista neuleita ommellessa.

Kirjeessä oli mukana myös nalleheijastin, joka pääsee myös heti käyttöön, sillä illat alkavat olla pimeitä ja heijastimille on kova tarvis. Possu riehaantui parantuneen selkänsä kanssa niin, että päätti alkaa punkkariksi. Silmukkahakanneula pääsi toisen korvaan. Sekin oli SNYn paketissa.

Eikä siinä vielä kaikki! Mukana oli myös kerroslaskuri ja kilpparimerkki, joka pääsee aivan ehdottomasti johonkin tytyn vaatteeseen.

Ja vielä... Ihan mahdottoman hauska paketti, kun oli kaikkea pientä ihmeteltävää! Kuten tämä pariton puikko (tai niin minä eteisen hämärässä luulin). Ihan tosissani ihmettelin, että mikäköhän tämä on tai saanko joskus
toisen kappaleen...